Kuulumisia Kiinasta

Blogaaminen on jäänyt viime aikoina hieman vähemmälle, joten tässä taas tietoa tapahtumista.

Ensinnäkin, kävimme viime viikon maanantaina kiertelemässä varsin tyylikkään Kesäpalatsin ympäristössä. Kyseessähän on siis keisarin mökki, ja melko keisarillinenhan tuo alue olikin: Pihalta löytyy muun muassa suurehko Kunming -tekojärvi ja sitä kiertävät rakennelmat ja järveä kiertävässä kapeassa pylväskatoksessa oli sisäpuolella pylväiden väleissä katon rajassa kaikenlaisia kuvia - myös gosta.

Hieman myöhemmin lähdimme seikkailemaan järvelle polkuveneillä. Asiaan kuului myös pieni kilpailu siitä, kenen vene käy ensin pyörähtämässä rantaa ja järven keskeltä löytyvää saarta yhdistävän sillan toisella puolella. Suomalaisveneemme oli tietenkin ensimmäisenä perillä. Kilpailun jälkeen yhdistimme voimat muiden veneiden kanssa muodostaen varsinaisen järven kauhun, jonka hulluista länsimaalaisturisteista kiinalaisetkin näpsivät valokuvia. Sotalaivan keskimmäisestä veneestä käsin ohjasimme koko kötöstystä ja pelasimme kesken jäänen pelin gotakin.

Suomalaisten vene lähdössä matkaan

Viikonloppuna järjestettiin leirillämme turnaus, jonka tulokset löytyvät täältä (turnaukseen osallistuttiin KGS-luokituksilla). Ennenkin turnausten kanssa tekemisissä olleet suomalaiset pääsivät toimimaan parittajan roolissa ja mielestämme tehtävässä onnistuttiin ihan hyvin. Turnausmenestys ei ollut kenekään osalta kovin erikoinen, jos Antin kakkossijaa ei lasketa.

Turnaus meneillään opetuspaikalla

Eilen kävimme 500 metriä korkean mäen ympärille pystyteyssä Xiangshan-puistossa, jossa on kuulemamme mukaan Pekingin korkein paikka. Portaiden kipuaminen suuntaan ja toiseen kävi taas ihan hyvästä liikuntasuorituksesta ja maisematkin olivat ihan komeita.

Heräteostoksia

Kävimme tänään suuremmalla porukalla viime blogauksessa mainitussa Etelä-Pekingistä löytyvässä govälinekaupassa, joka tarkalleen ottaen on parikerroksinen myymälätila, jossa on sekalaisia pikkuliikkeitä useita kymmeniä. Näistä liikkeistä toisen kerroksen ilmeisesti urheiluun liittyvistä liikkeistä ainakin neljällä on suhteellisen hyvät valikoimat gohon, xiang'qihin, länkkärishakkiin ja mahjongiin liittyviä pelivälineitä. Tällä kertaa mukaan lähti jalkalaudat sekä Ilkalle että Mikolle naurettavaan 1150 yuanin kappalehintaan, laadukas 200 yuanin magneettilauta itselleni, Antille punaiset koristeelliset kivikupit ja Antin upeaan onyksiseen mahjongsettiin sopiva tummareunainen mahjongpöytä (150 yuania) suomalaisporukalle. Näistä varsinkin Ilkan hieman tummemmasta puusta valmistettu lohikäärmekoristeinen jalkalauta oli todellinen heräteostos: Kysyimme hintaa lähinnä huviksemme, mutta 1800 yuanin lähtöhinta löi ällikällä ja yllättävän vähäisen tinkauksen jälkeen lauta olikin enää 1150 yuanin arvoinen. Kotiinkuljetusta mietitään tarkemmin tietenkin vasta ennen lähtöä...

Kämpille palattuamme oli tietenkin aika korkata ostetut kamppeet, ja monivärigotakin tuli kokeiltua Ilkan jalkalaudalla, Mikon ruskeilla ja mustilla kivillä, Tuukan vihertävillä yunzi-kivillä ja opetuspaikalta lainatuilla valkoisilla kivillä. Myös mahjongpöytä korkkautui semityylikkäästi allekirjoittaneen mangan-kädellä.

Eilisestä mainittakoon vielä, että kävimme tutustumassa hieman lähempää (Lotus Center -nimiseen supermarkettiin verrattuna) löytyvään hieman Valintataloa muistuttavaan pienempään kauppaan, joka ei antanut olemassaolostaan minkäänlaisia näkyviä viitteitä, vaan löytyi asuinalueelta erään kujan portaiden päästä. Jopa siellä oli yhden hyllyn "urheiluosasto", josta löytyi kuin löytyikin golautoja ja -kiviä. Reilua.

Muurireissu

Toissapäivänä oli kiinanmatkallamme vuorossa pakollinen muurireissu. Herätys oli aikainen ja rankka, sängystä piti nousta jo noin puoli kuudelta tai aiemmin. Noin puolentoista tunnin bussimatkan päästä meitä odotti valtava rappusten kiipeäminen. Jo ennen muuria oli vastassa pisimmät rappuset mitkä olin siihen mennessä nähnyt.

Uusia pisimpiä portaita ei tosin tarvinut etsiä kauaa sillä itse muuri oli yhtä rappusta, varsinkin kun päätimme valita kahdesta kulkusuunnasta sen, joka lähti vuorenrinnettä ylöspäin. Muurilla kulkemiemme portaiden lukumääräksi laskimme yhteen suuntaan noin 2500. Kävelimme varsin pitkän matkan muuria pitkin kunnes kohtasimme portin joka esti matkan jatkamista. Tottapuhuen olimme siinä vaiheessa jo niin hikisiä ja uupuneita rappusten kiipeämisestä, että tuskin olisimme muutenkaan paljoa pidemmälle kyenneet nousemaankaan. Tällä korkeimmalla tavoittamallamme muurin tornilla pelasimme muutaman pelin gota, asiaankuuluvasti great wall -fusekia käyttäen. Upea paikka kaikin puolin. Ilma oli äärimmäisen sumuinen joten kovin hyvin eivät maisemakuvat onnistuneet mutta tässä jotain kuvamateriaalia:

Vuorella luikertelevaa muuria

Great wall -fusekista seurannut peli

Myöhemmin illalla innostuimme Ilkan ja monen muun go-opiskelijan kanssa lähtemään läheiseen nettikahvilaan pelaamaan tietokonepelejä. Paikka osoittautui varsin erilaiseksi kuin mitä suomalaiset nettikahvilat ovat. Itseasiassa, en ole varma myytiinkö siellä kahvia tai muutakaan suuhunpantavaa laisinkaan. Tämä niinsanottu nettikahvila oli siis kerrostalon kellarikerroksessa oleva tilava halli täynnä tietokoneita joita sai käyttää 4-7 yuanin tuntihintaan haluamansa tietokoneen varustelusta riippuen. Suurin osa nettikahvilan asiakkaista pelasivat eri pelejä mutta joukkoon mahtui useita jotka katselivat elokuvia tai käyttivät pikaviestintäohjelmia. Itse pelasin vain counterstrikeä mutta suuri osa porukastamme pelasi myös starcraftia ja ilmeisesti joukosta löytyi muutama varsin vahvakin pelaaja.

Eilen oli opetuspaikallamme ilmastointilaitteisto rikki, joten iltapäivän pelit olivat liiallisen kuumuuden takia peruttu. Pelaamisen sijaan lähdimme noin kymmenen hengen porukalla vierailemaan govälinekaupassa joka sijaitsee kaupungin eteläosassa. Mukaan tarttui Antilla äärimmäisen hieno mustasta kivestä valmistettu mahjongsetti, Mikolla puiset kupit sekä japanilaismallinen kivisetti jossa valkoisten kivien sijaan on punertavan ruskeat läpikuultavat kivet. Itse ostin noin kolmen sentin paksuisen laudan ja litteät yunzi-kivet joista valkoiset ovat hieman vihertävät.

Tänään saimme kämppäämme kaksi Amerikkalaista asukkia, Kurth ja Todd, molemmat vaikuttavat ihan mukavilta ihmisiltä. Toddia lentokentältä odottaessa Jeff, yksi opettajistamme, soitti innoissaan kertoen että hänen vieressään odottamassa istui sillä hetkellä itse Lee Sedol .

Viikkoraportti

Pienen tauon jälkeen on taas aika kertoa matkan kulusta. Maanantaina kävimme tosiaan Kielletyssä kaupungissa, jonne siirryimme Pekingin metrolla, jota emme olleet vielä ennen päässeet kokeilemaan; hintaa metrolipulla oli hurjat kaksi yuania.

Tämmöistä siellä oli.

Puutarhanäkymä.

Kielletty kaupunki oli suuri ja hieno, eikä siitä sen enempää. Kilometrien kävelyn ja katselun jälkeen suuntasimme lähistöllä olevaan valtaisaan monikerroksiseen kirjakauppaan, jonka neljännen kerroksen urheiluosastolta löytyi kokonainen gokirjallisuudelle pyhitetty osasto. Länkkärivoimin raavimme tietenkin koko osaston tyhjäksi, vaikka itselleni mukaan tarttui vain kaksi settiä kirjoja:

• Lee Chang'Hon life & death -ongelmia kuusi kirjaa (linkki)
• Lee Chang'Hon tesujiongelmia kuusi kirjaa (linkki)
  

Kyseiset kirjat maksoivat vaivaiset 13 yuania kappaleelta, eli kaksitoista kirjaa sai suunnilleen samaan hintaan kuin Suomessa yhden kirjan. Muihin suomalaisten ostamiin kirjoihin kuuluu mm. eräs tuhannen tehtävän kirja, tesuji dictionary, joseki dictionary ja monituisia ongelmilla täytettyjä pikkuläpysköjä. Takaisin kämpille tulimme taksilla, jonka kyyti maksoi noin euron henkilöä kohti.

Torstaina kävimme koko gonpelaajajoukolla karaokessa, jota pääsi harrastamaan buffetin ja oluiden kera suuressa karaokepalatsissa 26 yuanilla. Tarkkasilmäiset ja nopea-aivoiset saattavat jo huomata, että hinta ei taaskaan ollut kovin suuri. Karaoken jälkeen palasimme takseilla kämpille viettämään iltaa mahjongin parissa. Mahjongsetin olimme ostaneet aiemmin päivällä suuresta ostoskeskuksesta, joka oli täynnä pieniä kauppoja. Tiilet ovat muovisiksi varsin laadukkaita, eikä hinta tälläkään kertaa huimannut päätä: 80 yuania salkusta sisältöineen.

Tänään heräsimme tuntia aikaisemmin keretäksemme ajoissa The World of Wei'chi -nimellä varustettuun paikkaan, jossa saimme livekommentointia Antin Lucasta vastaan pelaamasta pelistä 6 danin ammattilaiselta. Myöhemmin samainen ammattilainen pelasi kuuden pelin simultaanin, johon Antti ja Mikko pääsivät mukaan (Mikko ja Ilkka pelasivat edellisenä iltana pelin, jolla ratkaistiin kumpi simultaaniin osallistuu). Kahdella tasoituksella pelannut Antti meni voittamaan poron kolmella pisteellä. Peliä voi katsella tästä. Sivuhuomautuksena paikalla sai myös "non-stoppina" mainiota teetä, jota työntekijät kävivät automaattisesti täydentämässä mukeihin niiden tyhjennyttyä tarpeeksi.

Uutispäivitys ja mielenkiintoisia havaintoja

Gon opiskelu jatkuu ja päivittäisestä elosta on alkanut jo muodostua rutiininomaista: Aamulla kymmeneksi pelipaikalle noin sadan metrin päässä olevan kerrostalon ylimpään kerrokseen numero 20 (kerroksia on oikeasti vain 18, kun kerrokset 13 ja 14 puuttuvat mystillisesti välistä), siellä viime iltana tilatun aamupalan syönti, aamupäivän opetussessio, lounas, iltapäivän pelisessio, päivällinen, kauppa ja takaisin kämpille syömään kaupasta löytyneitä erikoisia ja naurettavan halpoja hedelmiä. Myös ulkomaisten osallistujien ja opettajien nimet ja naamat alkavat pikkuhiljaa yhdistyä ja painua mieleen.

Keskimäärin suomalaisten pelit ovat menneet ihan kohtalaisesti. Pelit pelataan siis parituksella iltapäivien pelisessioissa ja pelien jälkeen ne käydään läpi jonkun opettajan kanssa ja ansaitut haukut otetaan vastaan kiitollisina. Tähän mennessä Miikka-Antti-Ilkka-Mikko -akselilla voittoja on irronnut kaikista tai lähes kaikista peleistä. Pelkät voitot eivät tietenkään toki takaa (tarpeeksi) laadukasta peliä, ja ainakin itselleni palautetta on ropissut kuin sangosta kaatamalla. Tuukalla ja Juhalla menestys taas on ollut hieman päinvastaista.

Suomalaisporukalla on jo ensimmäisinä päivinä syntynyt perinteeksi pelata erikoisia govariaatioita, joiden vaikutus on ollut rentouttavaa, mutta ainakin hetkellisesti haitallinen Oikean Gon pelaamiseen. Heti alkuun Kiinaan saapumisen jälkeen innostuimme kokeilemaan Mikolta peräisin olevaa voimaneliögota, jossa kivien sijaan laudalle pelataan voimaneliöitä, jotka saavat mennä osittain päällekäin omien ja vastustajan kivien kanssa, jolloin päällekäin meneviä kiviä ei pelata. Seurauksena peliin syntyy ihan uudenlaisia tesujeita ja muotoja ja pelaamisen jälkeen tavallisen gon siirtojen lukeminen on vähän aikaa mahdotonta ilman voimaneliöiden vilisemistä silmissä. Lisäksi on pelattu vanhaa "kunnon" 4+1-gota, jossa neljän suoran saatua saa pelata yhden ylimääräisen siirron, ja tänään nelivärigota huomattuani sen olevan mahdollista yunzi-kivillä, jotka täällä vaikuttavat olevan käytössä joka paikassa. Kahta muuta väriä näillä seteillä pelatessa edustavat väärinpäin käännetyt mustat ja valkeat kivet.

Hinnat ovat olleet tietenkin oletetulla Kiinan tasolla, ja siksi olemmekin käyneet päivittäin jossain ravintolassa syömässä päivällisen. Eilen päädyimme ravintolaan, jossa saapumistamme edeltävä porukantynkä oli ilmeisesti käynyt jo aiemmin. Totesimme paikan yhteistuumin parhaaksi siihen mennessä, vaikka pian saapumisemme jälkeen Antin syntymäpäivää juhlistanut päivällinen kakun kera oli ainakin muutaman mielestä silti paras tähän mennessä. Uuden ravintelin reilun kymmenen ruokalajin herkullisen aterian hinnaksi koitui 35 yuania henkilöä kohti (yksi euro vastaa noin yhdeksää ja puolta yuania). Myös eksoottisiin hedelmiin, kuten mangustiineihin, duriaaneihin, dragon fruitteihin, lohikäärmeen silmiin ja joihinkin tunnistamattomiinkin, on ollut varaa, sillä nekin ovat täällä pilkkahintaisia. Siispä olemme herkutelleet niillä lähes joka ilta kauppareissun jälkeen.

Nelivärigosta innostuneina teimme tänään hieman laajemman kierroksen lähellä olevassa supermarketissa eriväristen kivien toivossa. Niitä emme harmiksemme löytäneet, mutta saimme silti todeta, että urheiluosastolta löytyy koripallojen vierestä mm. go-, xiang'qi- ja mahjongvälineitä. Hieno maa tämä. Maanantaina tosin on suunnitelmissa käydä Kiellettyyn kaupunkiin tutustumisen jälkeen ihan oikeassa gokaupassa (metroliput ovat kuulemma päätä huimaavat kaksi yuania suuntaan).

Esittely ja ensimmäiset päivät

Olemme siis viisi suomalaista gon harrastajaa, Antti, Ilkka, Miikka, Mikko ja Tuukka, ja osallistumme tänä kesänä Kiinassa, Pekingissä järjestettävään Experience Go in China -tapahtumaan. Tapahtuma alkoi osaltamme 27. kesäkuuta, jolloin saavuimme pitkien lentojen jälkeen Pekingin läkähdyttävän kuumaan ja kosteaan ilmastoon noin kuudelta aamulla paikallista aikaa (UTC +8).

Ensimmäinen päivä meni lähinnä tarvittavan esineistön (tyynyt, lakanat) hankkimisessa varsin korkealaatuiseen asuntoomme (varsinkin osallistumismaksuun nähden) ja aikaeroon ja paikalliseen ilmastoon totutellessa (joka ainakin allekirjoittaneelta on vielä hieman kesken). Piipahdimme myös pelipaikalla, jonne tapahtuman varsinainen opetus sijoittuu. Pelipaikalla söimme Ilkan ja Tuukan kanssa aamiaiset ja seurasimme hieman ammattilaispelaajien opetusta. Saimme myös ensisilmäyksen muihin leirin osallisiin, joita paikalle on ilmaantunut ympäri maapalloa.

Toisena ja kolmantena päivänä (sunnuntai ja maanantai) opetus alkoi kunnolla meidänkin osalta; jakauduimme eri tasoryhmiin, joissa opetus tapahtuu. Antti päätyi tietenkin huippuryhmään, jossa pelaajia on 4-danista ylöspäin, Ilkka pistettiin alempien danien ryhmään, minä, Mikko ja kuudes suomalainen, Juha, asetuimme korkeiden kyuiden porukkaan ja Tuukka sitä seuraavaan piiriin. Opetukseen on tähän mennessä kuulunut ainakin pelaamista ja pelien läpikäyntiä keskenään ja opettajan kanssa, josekeiden opiskelua, tsumegoiden ratkomista ja ammattilaispelaajia vastaan pelaamista.

Tänään olemme viettäneet lepopäivää. Aktiviteetteihin on kuulunut lähinnä syömistä ja pelailua kämpillä, ja blogaamiseenkin löytyi vihdoin aikaa.